Aransaaret

Vietimme Aransaarilla alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vain yhden yön. Saavuimme saarille pyöriemme kanssa viime viikon maanantaiaamuna parin tunnin bussi- ja laivamatkan jälkeen ja olimme takaisin Galwayssa tiistai-iltana. Tämä aika riitti vallan mainiosti ottamaan haltuun saarista isoimman, Inishmoren, joka päästä päähän on 14 kilometriä pitkä. Kaksi pienempää saarta jäi nyt näkemättä, mutta tällä kertaa energia ei näihin riittänyt. Yhdessä saaressa oli näkemistä kerrakseen. Saarilta löytyi irlantilainen maisema, jonka olin odottanutkin loytavani: vihreitä niittyjä, kallioita ja kiivimuureja. Pronssikauden aikaiset linnoitukset olivat myös mielenkiintoisia. Inishmore oli kasvillisuudeltaan hyvin karu. Talla Aransaarien paasaarella on asukkaita tuhatkunta ja pelkäsin etukäteen massiivsta turistilaumaa pilaamassa saarta. Turisteja oli, mutta ei mitenkään häiritsevän paljon. Saarelta oli helppo löytää paikkoja, joissa saattoi istua yksin ja antaa ajatusten lähteä harhailemaan. Eräs asia, joka Inishmorelta puutui olivat lampaat. Koska saaret ovat tunnetut aranvillasta valmistetuista villapuseroista, odotin näkeväni valtavia lammaslaumoja määkivän kivisillä niityillä. Ainoatakaan lammasta ei kuitenkaan näkynyt ja kun kysyin asiasta, minulle kerrottin, että lampaita on saarilla kolme. Villa tulee ympäri Irlantia ja ilmeisesti myös villapuseroita valmistetaan vähän siellä sun täällä. Jätin ”aidon aranvillapaidan” ostamatta. Joka tapuksessa kerrassaan kaunis paikka. Jotenkin mieleen tuli Isla del Sol Boliviasta. Kuvat puhukoot puolestaan.